Tuska ja itku alkavat hellittää ja ovat kohta muisto vain :) Tai no, ei kai ihan vielä..
Pian aloitettua invertti-treenit huomasin inverttiin johtavan jalkojen noston kehittyneen ja vieläpä hyvin nopeastikin alkutekijöistään. Mutta hetken päästä huomasin jälleen, että homma ei kehity, ei sitten mitenkään ja itkupotkut oli taas arkea. Tänään sitten tein kuin teinkin invertin sekä v-invertin! Tosin pienen ponnahduksen ja vauhdinoton seurauksena ja vain kertaalleen :D. Joka tapauksessa, se näytti nätimmältä kuin koskaan aiemmin minun tekemänäni.
Innostuneena tästä, joka kerta kun inverttiin menin niin päätin kokeilla eri liikkeitä, joita aiemminkin tullut tehtyä. Tosin pitkän tauon jälkeen lähes kaikki niistä ovat unohtuneet. Lisäksi viimeaikainen treeniohjelmani kun on keskittynyt ainoastaan invertteihin, on kaikki muu jäänyt hyvin vähälle. Butterfly, joka on ehdoton suosikkini, on myös heikentynyt ja hurjasti. Mutta silti olen onnellinen, että se on noinkin lähellä, sillä jaksanpa luulla, että eiköhän se tosta muutaman harjoittelukerran jälkeen taas luista.
Huh, joka tapauksessa, kiire on alkaa oppimaan liikkeitä ja vieläpä sulavasti sillä olen loppukesästä mukana show-ryhmässä, joka esiintyy paikallisessa kesätapahtumassa! Ja kyllä, pelottaa ja jänskää aivan älyttömästi!
